Yritetty totutella ajatukseen, että raskaana ollaan. Viime yönä tosin kävi sellainen kovempi vihlaisu alavatsassa jonka jälkeen kipu säilyi jonkin aikaa vatsassa. Nyt musta ollut pientä tiputteluvuotoa. Olikohan tämä tässä? Voi vittu!! Heti kun uskalsin alkaa ajattelemaan tätä raskautta ja mietittiin miten anopille kerrotaan viikonloppuna ja miten se innostuu.. Riemuitsin asiasta parin hyvän ystävän kanssa. Tyypillistä, että silloin se heti kolahtaa omaan nilkkaan. Oikein muistutus taas siitä, että mitä säkin kuvittelet! Onko mikään asia elämässäsi mennyt heti suunnitelmien mukaan?! Kaikki aina pitää jyllätä vaikeamman mukaan. Luulisi, että elämä olisi rankaissut muakin jo ihan riittävästi. Uskon kyllä vähemmälläkin.

Nyt vaan pelottaa edes mennä vessaan. Nähdä se vuoto ja kokea pettymys. Voi kun voisi jäädä vaan peiton alle piiloon makaamaan. Pakko mennä töihin esittämään pirteää. Näin viime yönä untakin, että lapsi syntyi keskosena eikä oltu edes ehditty kertoa vanhemmille koko raskaudesta eli varmaan se oli siinä enemmänkin sitten keskenmeno. Varmaan enne.