Oon kamppaillut nyt tän pari päivää testin tekemisen kanssa. Aiheutti hirveetä pelkoa ja jännitystä. Aattelin jo, etten mä pysty tekemään sitä testiä virallisenakaan päivänä. Tänään sit äsken heräsin päikkäreiltä ja ajattelin, että hitto mä teen sen ekan testin nyt. No kamppailtuani hetken vielä vessassa, mitä tekisin, niin otin raskaustestin esille. Pissasin purkkiin, mut sit piti vielä muutama minuutti istua ja arvioida, että lähdenkö testiä tekemään. Viimein sain pähkäiltyä, että hitto mä teen sen nyt. Mies on poissa tänään  kotoa, tulee vasta joskus yöllä. Saan sit märehtiä asiaa ja negaa rauhassa. 

Tein apteekin testin ja mitä hemmettiä, siihen tuli toinen viiva ihan testiajalla. Hailakampi kyllä mitä kontrolliviiva, mutta viiva kumminkin, mikä näkyy ihan ilman kääntelyjä ja vääntelyjä. Nyt kun testi kuivui niin vielä selkeempi viiva. Joten mitäs nyt sitten. No ainakin on yrittänyt tarttua kiinni, mikä positiivista, koska rupesi oma usko loppumaan jo siihenkin. Nyt ei voi kuin toivoa, että viivat pysyvät ja tummuvat. Pakko mennä kyllä veritestiin ens viikolla jos vaan viivat pysyy, en muuten usko. Nyt sit aikoikin vielä jännemmät ajat, kuin tähän asti. Huhhuh. Mut katellaan nyt rauhassa, miten tää etenee, ei uskalla juhlia todellakaan vielä. 

Mitä erilaista sitten ollut aikasempiin piinapäiviin oireiden suhteen? No sitä nippailua on ollut vähän joka päivä, yhessä vaiheessa tuntui, että aika paljon juuri tuolla vas.puolella. Mä olen palellut niin kuin ennenkin, mut nyt esim. eilen meni kylmiäväreitä ihan kuumassa saunassa istuen. Ja jotenkin sitä on ollut useammin kuin ennen noissa negoissa. Sit luget imeytynyt hirmu hyvin tai tuntunut ainakin siltä. Sitten oon ollut kaks kertaa salilla treenaa täs piinapäivillä ja molemmista tuli etova olo, mitä ei oo tapahtunut noissa negoissa, aattelin et kunto vaan romahtanut. En tiiä, jotenkin oireettomampi kuin negoissa kuitenkin, noita paria juttua lukuun otttamatta. Myös oon ihmetellyt, että en oo ollut niin masentunut kuin niiden negojen aikaan. Niissä mieliala laski ihan hurjasti ja aattelin että toi lääkitys ei vaan tee hyvää mun päälle. Nyt sit en oo ollenkaan ollut niin masentunut, ajattelin et oon vaan jotenkin sinut nyt tän jutun kanssa, että joudutaan uuteen icsi-kierrokseen. 

Mut joo, nyt ei voi kun odottaa ja tehdä huomenna aamulla testiä ja katsoa, miltä se näyttää sitten.