Tänään sitten sulatettiin viimeiset kaksi alkiota, jotka oli samassa oljessa. Toinen oli niin huono, ettei ollut järkeä siirtää ja toinen oli kunnossa ja taas tulossa ulos kuorestaan pikkuhiljaa. Tämä viimoinen sitten siirrettiin. Kohtu oli kuulemma nyt oikeanlainen eli ajankohta pitäisi olla kohdallaan. Se on sitten eri asia, onko alkiosta jatkamaan kehittymistä ja tarttumaan kiinni. Tänään oli niin mies kuin esikoinen mukana siirrossa, jos siitä ois apua kääntämään tähdet oikeaan asentoon. Tuskin, mutta ainakin kaikkea on nyt yritetty.

Tämän viimeisen jälkeen, jos/kun epäonnistuu, aloitetaan metformiini ja sit tulee taukokierto, että ehdin ainakin kuukauden syödä sitä ennen kuin aloitetaan uusi ja varmaan viimeinen icsi. Kyllähän sitä toiveita yrittää elätellä että jos nyt jotenkin ihmeellä tää ois se oikea alkio. Nyt ei jäis pakkaseen mitään, niin ei tarttis pohtia, että mitä niille mahdollisille pakkaseen jääville tekisi. Tilanne olisi ideaali. Ei se vaan yleensä meillä niin mene, kaikki menee aina vaikeamman mukaan. Voi olla, että tää menee toki niin vaikeasti, ettei sitä toista sitten tule ja on vaan luovutettava. 

Testipäivä on 14.4, eka lääkäri sano että pe 13.4 mut vaihto sen sit lauantaihin, tosin sano ettei vaan ton pe 13. pvä takia ;D Aattelin, että en kyllä taida testata ennen tuota 14.4, kun en vaan jaksa niitä vitutuspäiviä yhtään enempää. Riittää ihan sen yhden negan tuijottaminen ja siitä seuraava loppupäivän ärsytys, masennus, suru. Nyt yritän vaan rämpiä tonne testipäivään asti. Sit se on ohi ja aloitetaan sit jotain uutta ehkä toukokuussa.